Kuva 1. Neljä muutosvoimaa (Työterveyslaitos, 2020, s. 8)

Maailma ja sitä myöten yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Yritysten on tärkeää ennakoida tulevaa ja pysyä kartalla mahdollisista muutoksista ja tulevista megatrendeistä. Toimintaympäristön muutosten vuoksi yritysten täytyy muuttaa jatkuvasti toimintatapojaan ja kehittää liiketoimintaansa. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat tietysti myös henkilöstöjohtamiseen yrityksissä. (Viitala, 2021, luku 5.6)

Tulevaisuudessa on näkyvissä muutosvoimia, jotka tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia työelämään. Työterveyslaitos on tuottanut raportin "Hyvinvointia työstä 2030-luvulla", jossa on perehdytty erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden työelämästä. Nyt perehdymme neljään oleelliseen muutosvoimaan (kuva 1), jotka muokkaavat tulevaisuudessa yhteiskuntaa sekä työtä. Näitä muutosvoimia ei ole mahdollista yhdenkään yrityksen ohittaa rakentaessaan tulevaisuutta.

Henkilöstöjohtamisen kehitystrendit

• Henkilöstön hyvinvointi
• Yhteenkuuluvuus
• Uuden osaamisen kehittäminen
• Hr:n muuttuva rooli
• Tiedolla johtaminen

(Viitala, 2021, luku 5.6)

Kuva 2. (Työterveyslaitos, 2020, s. 11)

Video 1. (World Economic Forum, 2020)

Ylikuumentuminen

Tutkimukset ovat osoittaneet, että työ on yhä tärkeämpää ihmisille. Työolotutkimuksen mukaan vuonna 2018 jopa 2/3 naisista koki työn hyvin tärkeäksi osaksi elämää, miehistä 61% koki samoin. Samaan aikaan vapaa-ajan sekä perhe-elämän merkitys on edelleen tärkeää. Lisäksi kehitys on johtanut siihen, että saatavilla on yhä enemmän erilaisia sisältöjä elämään. Elämän ylikuumenemisen lisäksi pyrkimys jatkuvaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvuun saa aikaan pahoinvointia. Työikäisten terveys on koko ajan parempi, mutta mm. mielenterveysongelmat aiheuttavat lisääntyvää työkyvyttömyyttä. (Työterveyslaitos, 2020, s. 14)

Koronapandemia osaltaan auttoi ihmisiä kontrolloimaan ylikuumenemista. Menoja karsittiin ja aikaa rauhoittumiseen oli yhtäkkiä enemmän. Lisäksi työeämän muutos etätyöhön on tuonut monille lisää aikaa ja jossain määrin työhyvinvointi on kasvanut. Työelämän näkökulmasta ajanhallinta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen myös henkilöstöhallinnon puolelta on tärkeää. Annetaan työntekijöille mahdollisuuksia ja joustoa valita itselleen sopivimmat työajat sekä -tavat.

Kehittäminen

Itsensä kehittäminen tulee koskemaan tulevaisuudessa yhä useampia ammatteja ja ammattilaisia. Kehittämisestä tulee jopa niin suuri osa työelämää että se yltää myös identiteetin tasolle. Työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän erikoisosaamista, mikä voi lisätä psyykkistä kuormitusta. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 27-28)

Organisaatioille osaamisen kehitys on olemassaolon ehto. Yritykset joutuvat kehittämään työntekijöille yksilöllisiä koulutuspolkuja, mutta osana ryhmiä sekä verkostoja. (Työterveyslaitos, 2020, s. 30)

Kehittämisen vaade koskee läheisesti muuntuvien työurien muutosvoimaa, siitä lisää seuraavan kappaleen jälkeen.

Muutosvalmius

Kaikkia muutoksia on mahdotonta ennakoida tai havaita etukäteen. Kuitenkin on jo nähtävissä kehitys muuttuvaan työelämään, mikä voi lisätä ihmisten turvattomuuden tunnetta ja vaikeuttaa suunnitelmien tekemistä. Työelämän jatkuvat muutokset ja mm. työsuhteiden yleistyvät määräaikaisuudet voivat vaikuttaa työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 17-18)

Mielenterveyden tukeminen työelämässä on tärkeässä roolissa, jotta yleistyvät mielenterveysongelmat saadaan vähentymään. Yritysten tulee kehittää yhteistyötä ja luottamusta työntekijöihin, koska turvallisen ympäristön on todettu edistävän sopeutumista muutoksiin. (Työterveyslaitos, 2020, s. 19)

Muuntuvat työurat

Työurat ovat yhä enemmän epävakaita ja muuttuvia, Suomessa tämä on jo näkyvissä työpaikan vaihtamisen määrien kasvuna. Itsensä kehittäminen on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi osaksi elämää, mitä myös työelämän jatkuva kehitys vaatii. Organisaation ja työntekijän on tehtävä yhteistyötä, jotta molempia hyödyttävät kestävät työurat mahdollistuvat. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 23-26)

Onko tulevaisuudessa töitä vain niille, jotka jaksavat jatkuvasti kehittää itseään? Kuinka paljon on jäljellä niin sanottuja matalapalkka-aloja, joissa pärjää vähemmällä vai onko matalamman tason osaajille enää tarvetta? Jatkuvan kehittymisen tarve voi mahdollisesti luoda epätasa-arvoa lisää työelämään, mikä on otettava huomioon myös henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Henkilöstön tukeminen yksilöinä ja yhdessä suunnitellen auttaa sekä työntekijää että yritystä kehittymään kestävällä tavalla.

Verkostot

Verkostot tulevat määrittelemään yhä enemmän ihmisten elämää, työtä ja ihmissuhteita. Verkostot syntyvät yhä useammin virtuaaliympäristössä samanhenkisten ihmisten välille. Tämä sosiaalinen sidoksisuus on sekä mahdollisuus auttaa yksilöä ja ryhmää suoriutumaan paremmin että uhka eriarvoistumiseen. (Työterveyslaitos, 2020, s. 20)

Verkostoitumista voidaan käyttää hyödyksi työhyvinvoinnin johtamisessa. Erilaisia virtuaalisia alustoja sekä verkostotyön digitaalisia jälkiä voidaan käyttää apuna tiedon keräämisessä sekä hoitoon ohjaamisessa. (Työterveyslaitos, 2020, s. 22)

Kuva 3. (Työterveyslaitos, 2020, s. 33)

Video 2. (The Economist, 2019)

Tekoäly

Koneoppimiseen perustuva tekoäly on muovannut ja muovaa tulevaisuuden työtä. Rutiininomaisia töitä on jo monin paikoin korvattu tietokoneteknologialla ja ihmisille jää yhä enemmän vain korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Kuitenkin vuorovaikutusta vaativat palveluammatit ovat toistaiseksi säilyneet hyvin. Dataintensiiviset, laskentaa ja analysointia vaativat alat ovat suotuisin ympäristö automatisoinnille. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 36-37)

Tekoälyn kehittymisen myötä sen vaikutukset työelämään tulevat yhä suurenemaan. Yhä enemmän matala- ja keskitason osaamista vaativat työtehtävät häviävät ja asiantuntijan työt lisääntyvät. Sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät tarvitsevat yhä ihmistä, mutta ne ovat vähenemässä. Uudet innovaatiot tuottavat myös uutta työtä, mutta niihin tarvitaan korkeaa osaamista. (Työterveyslaitos, 2020, s. 38)

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta oleellista on osallistaa työntekijät teknologiseen muutokseen ja pitää huolta heidän osaamisestaan, kehittyminen on tärkeää vielä työelämässäkin. Yleisesti korkeakoulutuksen taso sekä korkeakoulutettujen määrä on tärkeää pitää mahdollisimman hyvänä, jotta tulevaisuuden työelämässä on tekijöitä sekä osaamista.

Esineiden internet

Internetiin yhteydessä olevien esineiden ja laitteiden määrä kasvaa jatkuvasti räjähdysmäisesti. IoT mahdollistaa monia automaattisia toimintoja ja koskee lähes kaikkia sähköisiä laitteita, joista voidaan siirtää tietoa eteenpäin. (Työterveyslaitos, 2020, s. 41)

Työympäristössä, jossa ollaan tekemisissä IoT -laitteiden kanssa, tulee työ- ja tietoturvallisuudesta huolehtia yhä enemmän. Käyttäjillä tulee olla riittävä tieto laitteiden ominaisuuksista, eduista ja riskeistä. Lisäksi ihmisten työksi jää arvioida automaation tuottamaa tietoa ja sen oikeellisuutta. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 43-44) IoT kehityksen myötä koulutuksen tarve lisääntyy jälleen yrityksissä.

Lisätty ja virtuaalinen todellisuus

Virtuaaliset maailmat mahdollistavat tulevaisuudessa monia uusia tapoja toimia. Työssä on mahdollista luoda mm. ympäristöjä tai rakennuksia, joissa on mahdollista vierailla vaikka toiselta puolelta maapalloa. Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää myyntityön sekä tuotekehityksen tukena. Koulutus on yksi tärkeä osa-alue, missä virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää. (Työterveyslaitos, 2020, s. 44)

Alustatalous

Digitaalisten alustojen käyttö työelämässä tulee todennäköisesti kasvamaan ainakin maltillisesti. Alustataloudessa tehdään töitä kolmella eri sektorilla:

• Alustayritykset ja niiden verkostot
• Sisällöntuottajat
• Alustan kautta välitettävä työ 

Yrityksille alustatalous luo mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa ja palkata työntekijöitä ympäri maailmaa. Etenkin kehittyvissä maissa alustatalouden työmahdollisuudet ovat houkuttelevia, mutta asenne- ja kulttuurimuutos voi tehdä siitä varteenotettavan keinon työllistymiseen myös länsimaissa. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 48-50)

Teknologian kehittyminen muuttaa työelämää. Etätyö on mahdollisuus ja uhka niin yrityksille kuin työntekijöillekin. Uhkaako etätyö suomalaisten työpaikkoja tulevaisuudessa? Hankitaanko osaajat halvemmista maista, kun ei ole enää paikkariippuvaisuutta? Kuinka yrityksissä onnistutaan henkilöstön ja työhyvinvoinnin johtamisessa muuttuvassa maailmassa?

Kuva 4. (Työterveyslaitos, 2020, s. 53)

Video 3. (Business Finland, 2021)

Ikärakenne

Väestön ikääntyessä tulevaisuudessa kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy, toisaalta jo nyt joillakin aloilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Työvoiman riittävyyttä ei voida rakentaa pelkästää suomalaisten työkyvyn ylläpidon varaan, vaan Suomi tarvitsee myös ulkomaista työvoimaa. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 56-58)

Yrityksissä on panostettava työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Työhyvinvoinnin johtaminen täytyy olla prioriteettilistalla ykkösenä, jotta työntekijät saavat tukea pysyä työuralla pidempään. Etenkin jatkuvassa kasvussa olevat mielenterveysongelmat tulee ottaa erityishuomioon. Kouluttautumista ei voida jättää vain työntekijän harteille, vaan yritysten tulee huolehtia työntekijöiden osaamisesta ja kehittämisestä, jotta osaaminen pysyy tarvittavalla tasolla myös uran ehtoopuolella.

Monimuotoisuus

Tulevaisuudessa kansainvälinen muuttoliikenne tulee kasvamaan entisestään. Työbarometri- tutkimuksessa vuonna 2018 jo 47% työntekijöistä vastasi, että heidän työpaikallaan on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Monikieliset ja -kulttuuriset työyhteisöt arkipäiväistyvät ja sen tuomat muutokset on otettava huomioon yrityksissä. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 60-62)

Työelämässä täytyy panostaa syrjimättömyyteen ja rasismin kitkemiseen. Yhdenvertaisuuden tukeminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, jotta monimuotoinen työyhteisö voisi hyvin. Yrityksissä täytyy lisäksi pohtia kielivaatimusten höllentämistä aloilla, joilla ei välttämättä tarvita suomen- tai ruotsinkielen taitoa. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 64-65)

Suomalaisten yritysten tulee löytää keinot houkutella ulkomaalaista työvoimaa ja saada heidät myös pysymään Suomessa. Samoin tärkeää on löytää Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille työelämän kontakteja ja saada heidät jäämään opintojen loputtuakin. Kilpailu työvoimasta tulee lisääntymään eri maiden välillä ja Suomen houkuttelevuuden lisääminen aloitetaan asenneilmapiirin muutoksella tukemaan monimuotoisuutta. (Työterveyslaitos, 2020, s. 66)

Työurat

Suomalaisten eliniänodote on koko ajan nousujohteinen. Ikääntymisen myötä työkyvyn tukeminen on erittäin tärkeää, jotta myös työuria saadaan pidennettyä. (Työterveyslaitos, 2020, s. 66) 

Yritysten täytyy perehtyä työkykyjohtamiseen. Työaika ja -paikkajoustot, osaamisen kehittäminen ja koulutus, ergonomia ja työterveyspalvelut ovat tärkeitä työkaluja. Työn fyysistä sekä henkistä kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään. (Työterveyslaitos, 2020, s. 70)

Työnantajat pystyvät monin tavoin tukemaan työntekijöiden jaksamista. Fyysista kuormaa työpaikoilla voidaan vähentää mm. ergonomisilla ratkaisuilla. Työn henkisen kuormittavuuden vähentämiseen täytyy panostaa erityisesti, koska mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Työntekijöitä täytyy tukea sekä työssä että tarjota työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen helpottavia ratkaisuja.

Elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin. Työnantajat voivat omalta osaltaan kannustaa työntekijöitä terveellisempiin elintapoihin mm. työsuhde-eduilla: tarjoamalla terveellisen lounasvaihtoehdon, kannustamalla liikuntaan, tukemalla savuttomuutta tai tarjoamalla työsuhdepyörän. Mielenterveyttä edistävät myös vapaa-ajan edut, joita voi käyttää mm. kulttuuriin ja hierontaan.

Vastuu

Hoivavastuut ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin osa hoivavastuista on yli 45- vuotiailla naisilla. Synnyttävien naisten keski-ikä on noussut, joten yhä useammalla naisella on hoivavastuuta sekä ikääntyvistä sukulaisista että alaikäisistä lapsista. (Työterveyslaitos, 2020, s. 71)

Hoivavastuiden ja työn yhdistäminen on kuormittavaa, lisäksi muuttoliikkeen vuoksi yhä usempi hoivaa tarvitseva vanhus asuu eri paikkakunnalla. Työnantaja voi auttaa työntekijöitä monin tavoin. Hoitovapaat liittyen ikääntyviin tulee ottaa yrityksissä uuden harkinnan alle ja sopia niihin liittyvistä käytännöistä, lisäksi täytyy mahdollistaa erilaiset työaikajoustot. (Työterveyslaitos, 2020, s. 72)

Kuva 5. (Työterveyslaitos, 2020, s. 75)

Video 4. (Tiedekulma, n.d)

Resilientti organisaatio

Ilmastonmuutos pakottaa yritykset ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon viimeistään nyt. Tämä vaatii yrityksiltä joustavuutta, sopeutumista sekä uudistumiskykyä. Ilmastonmuutos vaikuttaa yrityksessä kaikkeen liiketoiminnasta johtamiseen sekä työprosesseista työntekijöiden osaamiseen. Vihreä- ja kiertotalous vaativat yrityksiltä uusia toimintamalleja, mutta synnyttää myös uutta työtä. (Työterveyslaitos, 2020, s. 78)

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta vihreä talous korostaa yhteistyö- ja arvoverkostoja. Digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot ovat vihreän talouden keskiössä. Henkilöstön ympäristötietoutta sekä -kyvykkyyttä täytyy kehittää sekä mahdollistaa ympäristötavoitteiden mukainen toiminta. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 79-80)

Yritysten täytyy varautua ilmastonmuutokseen kehittämällä omaa sopeutumis- ja hallintakykyään. Pohditaan mennyttä, nykyisyyttä sekä varaudutaan tulevaan. Otetaan opiksi virheistä ja innovoidaan tulevaisuutta varten. (Työterveyslaitos, 2020, s. 81)

Työtila- ja sisäympäristöratkaisut

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään säädöksillä ja toimenpiteillä rakentamisen sekä tilaratkaisujen suhteen. Muutoksen alla ovat niin järjestelmät, rakennukset, työtilat ja sisäympäristöt kuin materiaalit sekä huolto, ylläpito ja korjaus. Myös suorat sääolovaikutukset vaikuttavat rakentamiseen; lämpeneminen sekä kosteuden ja sateiden lisääntyminen täytyy huomioida. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 82-83)

Yrityksissä täytyy ottaa huomioon joustavat tilaratkaisut käyttöasteen lisäämiseksi sekä energiatehokkuus (Työterveyslaitos, 2020, s. 84). Uusissa työtilaratkaisuissa täytyy ottaa ympäristön lisäksi huomion kohteeksi fyysinen sekä psyykkinen työhyvinvointi. Henkilöstöjohtamisessa keskitytään erityisesti työn hallinnan tunteen vahvistamiseen. (Työterveyslaitos, 2020, s. 85)

Työtilat ovat jo nyt monin paikoin muovautuneet uudelleen, mm. omista toimistoista ollaan siirrytty isoihin avokonttoreihin. Nyt ja tulevaisuudessa työtilat muovautuvat jälleen uudelleen monitoimitiloiksi. Hyvän työympäristön rakentaminen onkin aikamoinen palapeli myös ihmisten erilaisuuden vuoksi, mikä toimii yhdelle ei välttämättä ole optimaalista toiselle. Työtilojen suunnittelussa täytyykin ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset tarpeet. Etätyömahdollisuus tuo joustoa työntekijän kannalta myös sopivimman työtilan löytämiseksi itselleen.

Ilmastonmuutos ja terveys

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä kylmyys että lämpö ovat ihmisille vaaratekijöitä. Korkeaan lämpöön liittyvät terveydelliset ongelmat korostuvat fyysisissä töissä ja ovat riski etenkin vanhemmalle työväestölle. Lämpörasitus vaikuttaa toimintakykyyn, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. (Työterveyslaitos, 2020, ss. 86-87)

Ilmastonmuutoksen myötä liukkaat kelit lisääntyvät, mikä lisää tapaturmien vaaraa. Sään ääriolosuhteet, kuten myrskyt aiheuttavat riskejä etenkin ulkotyöntekijöille sekä pelastustyöntekijöille. (Työterveyslaitos, 2020, s. 88)

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa monin tavoin myös ihmisten mielenterveyteen ja työurien valintaa ohjaa monin paikoin mm. ilmastoasenteet (Työterveyslaitos, 2020, s. 89). Työterveyshuolto on oleellisessa asemassa riskien tunnistamisessa, neuvonnassa ja ennaltaehkäisyssä niin työntekijöiden fyysisten kuin henkisten riskien suhteen (Työterveyslaitos, 2020, s. 91).

Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta tärkeää on järjestää työntekijöille turvalliset työolosuhteet sekä tukea psyykkistä hyvinvointia.