Työhyvinvoinnin johtaminen
Kuva 1. (University Of Wisconsin System, 2021)
Hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ja työhyvinvointia ei voi täysin erottaa muusta hyvinvoinnista: työ ja vapaa-aika heijastuvat toisiinsa.
Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä
Työhyvinvointi syntyy työpaikan jokapäiväisissä toimissa. Työnantajien ja työntekijöiden ohella työhyvinvoinnin tärkeitä vaikuttajia ovat luottamusmiehet, työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto. (Työterveyslaitos, n.d.-a)
Psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työjärjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka kuormittavat työntekijää. Ylikuormitus voi syntyä esimerkiksi liian yksitoikkoisesta työstä, työn määrästä, hankalista vuorovaikutustilanteista, työvälineiden puutteista. Työolosuhteiden puutteet; melu, huono sisäilma tai vaarallinen työ voivat myös aiheuttaa ylikuormittumista. Sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä voivat olla epäonnistunut viestintä tai kommunikaatio-ongelmat työpaikalla, häirintä, työntekijöiden eriarvoistaminen ja syrjintä. (Työsuojelu.fi, n.d.-a)
Työhyvinvointi eri näkökulmista
Organisaatio
Organisaatiolle ammattitaitoinen henkilökunta on tärkeä kilpailuetu (Hasu, 2017). Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät toimet ovat kannattava investointi, sillä hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö on innovatiivisempi ja tuottavampi (Työterveyslaitos, n.d.-b).
Työhyvinvoinnin tila vaikuttaa organisaation maineeseen, niin hyvässä kuin pahassa. Viimeaikoina mediassa on satanut kritiikkiä yrityksille huonoista työoloista, kun muun muassa Hesburgerin, koulujen ja hoiva-alan työntekijät ovat avautuneet julkisesti työpaikkojen epäkohdista. Jokaisen yrityksen tavoitteena on varmasti olla työpaikka, jonne työntekijä tulee mielellään. Työmarkkinoilla tuotton maksimoinnin tavoittelu, resurssivajeet tai työhyvinvointitilanteen heikko havainnointi voivat aiheuttaa sen, ettei tähän tavoitteeseen päästä.
Kuva 2. vas. (Jansson, 2021) Kuva 3. oik. (Kataja, 2021)
- Esihenkilöt
Esihenkilön tehtävänä on seurata työn ja työolosuhteiden turvallisuutta ja työyhteisön tilaa. Työterveyshuolto voi auttaa työnantajaa tunnistamaan kuormitusriskejä. Ylikuormittumista on vältettävä, ja kuormittumisen merkkeihin (esimerkiksi lisääntyneet poissaolot, vaaratilanteet tai ristiriidat, työn laadun heikkeneminen, pitkittyvät työpäivät) on puututtava. (Työsuojelu.fi, n.d.-a)
Työntekijät
Työntekijän on tärkeää tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Työterveyshuolto voi auttaa työntekijää arvioimaan johtuuko ylikuormittuminen työolosuhteista. Työsuojeluviranomaisilta saa tietoa ja apua kuormittumiseen liittyen, ja viranomaiset valvovat työnantajan tekemiä korjauksia mahdollisten havaittujen puutteiden suhteen. (Työsuojelu.fi, n.d.-a)
Työhyvinvoinnin huomioiminen johtamisessa
Työhyvinvoinnin kehittämisen tulisi olla osa yrityksen strategiaa. Päätöksenteossa tulee huomioda myös vaikutukset työhyvinvointiin, myös työlainsäädäntö velvottaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Johtaja on tärkeässä roolissa työympäristön ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kannalta. Esihenkilö johtaa myös työhyvinvointia omalla esimerkillään, joten myös omasta jaksamisesta on huolehdittava, ja vaalittava terveellisiä työtapoja. (Sarkkinen, 2020)
Työhyvinvointia tukeva yrityksen strategia, visio, missio:
-eettisesti kestävä, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva
-työpaikan yhteishenkeä tukeva
-oikeudenmukainen, tasavertainen kohtelu
-turvallinen työympäristö, terveellinen työ, riittävä toimeentulo
-mahdollisuudet kehittymiseen ja etenemiseen
(Työterveyslaitos, n.d.-c)
Työhyvinvoinnin edistämisen toimia
Opiskelijoiden pohdintaa työhyvinvoinnista
Miten työntekijä voi edistää omaa työhyvinvointiaan
Työpaikan ilmapiiri on jokaisen työntekijän vastuulla. Toisten huomioiminen parantaa ilmapiiriä, ja kuuntelemalla ja keskustelemalla voidaan kehittää tehokkaammin uusia innovaatioita. Työntekijä voi tukea omaa hyvinvointiaan nostamalla rohkeasti esiin mahdollisia epäkohtia, sekä olemalla työpaikalla oma itsensä. Myös itsestänsä huolehtiminen vapaa-ajalla tukee työhyvinvointia.
Sosiaalinen media madaltaa kynnystä työoloista keskusteluun
Yhden opiskelijoista työpaikalla yrityksessä X työskentelee paljon nuoria, joista monelle X on heidän ensimmäinen työpaikkansa. Nuorelle työuraansa aloittavalle henkilölle ei välttämättä ole vielä täysin selvää, mitkä ovat hänen oikeutensa työntekijänä, ja aloittelijana kynnys nousta 'systeemiä vastaan' voi tuntua suurelta. Yrityksen johdossa ja avainrooleissa työskentelevät henkilöt ovat olleet yrityksessä jo vuosikymmeniä, ja tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla, eikä työntekijöiden kuuleminen kuulu yrityksen vahvuuksiin. Työtä tehdään itsenäisesti haastavissa työolosuhteissa, joten riski ylikuormittumiselle on olemassa. Tälläisessä tilanteessa työterveyshuollon ja luottamusmiehen tuki olisi varmasti tarpeellista, ja kun ne tästä yrityksestä puuttuvat, uskon sen olevan yksi osasyy henkilöstön suurelle vaihtuvuudelle.
Nuoret ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja siellä asioiden jakamisen kynnys madaltuu (anonyymien julkaisujen mahdollisuus!) ja vertaistukea on saatavilla. Uskoisin että median ja aiheen siellä saaman huomion (esim. Hesburger-tapaus, josta olemme törmännyt jo useaan TikTok videoon, jossa nuoret kertovat omia kokemuksiaan työskentelystä) kautta nuoretkin uskaltavat tulevaisuudessa avautua enemmän työoloista, ja asiaan saadaan myös muutosta. Myös työnantajalle olisi hedelmällistä seurata tätä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua, omassa työssään kehittymisen, työn tuottavuuden ja yrityksen maineen näkökulmasta, sekä tietysti yksilöiden psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamisen ja edistämisen kannalta.
Yksilöllisyys ja suvaitsevaisuus
Yhteiskunnan ajankohtaiset teemat yksilöllisyys ja suvaitsevaisuus liittyvät myös työhyvinvointiin. Työntekijät eivät enää ole kasvotonta massaa tehtan linjastolla, vaan heitä on kohdeltava yksilöinä. Jokaisella on yksilölliset voimavarat, ja eri ihmiset voivat kokea samat työhön liittyvät tilanteet tai muutokset hyvin eri tavalla. Organisaation pitäisi tunnustaa työntekijöiden erilaiset tarpeet, ja esimiehen tuntea työntekijänsä tarpeeksi hyvin huomatakseen mahdolliset kehitystarpeet ja haasteet. Suvaitsevalla työpaikalla jokainen saa olla sellainen kun on, mikä vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin.