Työntekijän näkökulmasta

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee elämänhallintaa. Työhyvinvointi on työantajan ja myös työntekijän vastuulla. Sitä ylläpidetään ja kehitetään yhdessä. Työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu aina johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet ovat myös keskeisiä toimijoita. Työterveyshuolto on työpaikan tärkeä kumppani työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. (Työterveyslaitos, n.d.)

Henklöstön hyvinvoinnin tietää vain kysymällä. Aikaa ja energiaa ei kulu työn kannalta epäolennaisten asioiden selvittelyyn kun työyhteisössä voidaan hyvin. Työantajan velvollisuutena on huolehtia hyvästä johtamisesta, työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta, työympäristön turvallisuudesta kuin myös työhyvinvoinnin kehittämisestä. Me kaikki olemme vastuussa työpaikan myönteisestä ilmapiiristä, omasta työkyvystä sekä ammatellissen osaamisen ylläpidosta. (Osuuspankki, n.d.)

Keinoja työhyvinvoinnin paratamiseksi 

Keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen ovat työolojen kehittäminen, laadukas työterveyshuolto sekä työkykyä tukevan ja ylläpitävän toiminnan mahdollistaminen. On hyvä selvittää henkilöstötutkimuksen avulla suoraan henkilöstöltä, mitkä asiat koetaan kuormittaviksi ja keskittyä näiden kehittämiseen. (Osuuspankki, n.d.)

1. Pidä huoli linjauksista, toimitatavoista, viestinnästä ja työn organisoinnista 
2. Ota henkilöstö mukaan vaikuttamaan
3. Työhyvinvointiin kannattaa sijoittaa rahallisesti, koska sen avulla ei saada vain kustannussäästöjä vaan on samalla tuotantopanos. Tällä on yhteys sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä luovuuteen
4. Anna ongelmatilanteille aikaa ja tuo samalla esimiestyötä 
5. Jousta - puoleen ja toiseen
6. Päästää irti vanhasta
7. Etsi oikeat tavat kehittää työhyvinvointia - kysy henkilöstöltä palautetta 
8. Pidä lähellä tukiverkosto    (Osuuspankki, n.d.)

Työturvallisuustoiminnan tavoite on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä työkykyä, ehkäistä tapaturmia ja ammattitauteja. Nämä ovat tärkeitä työturvallisuuden alueita: perehdyttäminen, vaarojen kartoitus ja riskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma, työtapaturmien torjunta ja vaara- sekä uhkatilanteiden ennakointi, kone-, laite- ja kemikaaliturvallisuus, työterveysyhteistyö ja työkykyä ylläpitävä toiminta. (Työterveyslaitos, n.d.)

Suurin osa vahingoista ja työtapaturmista on pieniä. Saatetaan tarvita terveydenhuollon apua haavan puhdistamiseen tai roskan ottamiseen pois silmistä. Työtapaturmista onneksi vain noin yksi tuhannesta on seurauksiltaan vakava. Jos vakava tapaturma sattuu, viranomaiset selvittävät tapahtumien kulun ja sen, miten asianmukaisesti työturvallisuudesta on työpaikalla huolehdittu. Yrityksen suhtautuminen työturvallisuuteen vaikuttaa jokaiseen työntekijään ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Turvallisuuteen liittyvät asiat voi palastella, koska kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. (Juuti, 2020)

Viisi keinoa työturvallisuudesta huolehtimiseen 

1. Avoin ilmapiiri - kannustaa parantamaan työturvallisuutta

Avoimuus tarkoittaa sitä, että puhutaan asiallisesti työtä haittaavista asioista ja korjataan niitä aktiivisesti. Se ei myöskään tarkoita että puhutaan kaikista asioista. On aina järkevää puhua työhön vaikuttavista asioista ja työturvallisuuden kuormistustekijöistä. Työturvallisuuteen liittyvä keskustelunaihe taitaa olla edelleen kiire ja tuntuu että se on edelleen mittari hyvästä työntekijästä. Yritetään tehdä monta asiaa yhtä aikaa, jolloin huomio herpaantuu herkästi. Työpaikalla on tärkeätä keskustella työtavoista ja työpaikan järjestelyistä. (Juuti, 2020)

2. Tunnista työturvallisuuden kuormitustekijät

Ennalta tunnistettuihin vaaroihin ja työturvallisuuden kuormitustekijöihin voi vain varautua. Laki myös edellyttää, että työhön liittyvät riski- ja kuormitustekijät selitetään ennalta. Alkuun on puhuttu työntekihjöiden sujelusta vaaroilta. Kun työ on muuttunut turvallisemmaksi, on alettu puhua enemmän kuomitustekijöistä. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijöistä ja työturvallisuudesta, ja tämä koskee kaikkia työpaikkoja. Toki eroavaisuuksia on eri aloilla. Vaihtelua voi olla koneiden ja laitteiden turvallisuudesta työasentoihin ja väkivallan uhasta henkiseen kuormitukseen. Vahinkojen ennaltaehkäisy tehostuu kun työntekijöillä on itsellään taito tunnistaa vaarat. Äkilliset muutokset työoloissa, työvälineissä tai työympäristössä voivat aiheuttaa kuormitusta, josta voi seurata vaaratilanteita. Henkilöstön täytyy olla osaava ja vaaroja tunnisatava, jolloin se pystyy reagoimaan poikkeavissa tilnteissa ja selviää muutosten tuomasta henkisestä kuormituksesta muita paremmin. (Juuti, 2020)

3. Jokainen työntekijä yksilönä voi parantaa turvallisuutta

Työturvallisuuteen liittyvät teesit, jotka eivät johda käytännön toimenpiteisiin saavat yleensä aikaan pahoinvointia henkilöstössä. Näin työntekijät tuntevat, että heitä ei kuunnella. Jos joku oikaisee työturvallisuuden kustannuksella, voi se olla merkki muille siitä, että tällä nyt ei ole niin väliä. Yleensä työtapaturman syynä on se, ettei työtä ole valmisteltu, keskittyminen herpaantuu tai työoloissa ilmenee jotakin odottamatonta. Työtapaturmien riskiä vähentää tilanteiden ennalta pohtiminen ja toimintamallien laatiminen. Hyvä tapa on myös pitää tuumaustauko ennen kuin aloittaa työt ja tarkitaa välineet, työolosuhteet je kertaa oma työvaiheet. Kannustava työyhteisö luo pelottoman työpaikan työntekijälle. Tämän ansiosta työntekijälle tulee turvallinenolo ja hän pystyy puhumaan asioista, myös niistä vaikeita. (Juuti, 2020)

4. Työpaikasta turvallinen työvaihe kerrallaan

Työturvallisuus on valintoja työpaikoilla joka päivä ja jokaisessa työn tekemisen vaiheessa. Riskit saadaan paremmin hallintaan kun asiat suunnitellaan ennakkoon ja mietitään tarvittavat välineet ja työvaiheet etukäteen. (Juuti, 2020)

Esimerkki; kunnossapitotyö asiakkaan kohteessa käynti rappukäytävän valaisimen vaihtamiseksi. Työn tekeminen on turvallista, kun ennakkoon tiedetään tarvittava valaisintyyppi, työvälineet, työtaso, työvalaistus ja se, mistä kohteeseen tuleva sähkö katkaistaan. Kuten esimerkistä huomaa, vaaranpaikkoja voi ilmetä työn eri vaiheissa. Työ saattaa keskeytyä joskus, kun työntekijä joutuu hakemaan lisää jotakin työvälineitä. Tässä tilanteessa on vaarana, että joitakin työvaiheita jää kokonaan tekemättä ja syntyy vaaranpaikkoja. Kiinteistöhuollon työssä portailta putoaminen on hyvin yleinen työtapaturman syy. Asioiden tekeminen moneen kertaan, tulee myös kalliiksi. Siksi kannattaa suunnitella jokainen työvaihe ja miettiä työturvallisuuteen liittyvät riskit ennalta. (Juuti, 2020)

5. Työturvallisuuden velvoitteista voi huolehtia arkista tekemistä parantamalla

Valitettavan suuri osa työnantajista ei silti ole tietoinen omista vastuistaan työturvallisuuden osalta. Työturvallisuushan on käytännössä arkista tekemistä ja huolehtimista. Suunnitellaan etukäteen työt ja työolot. Mietitään, missä voidaan mennä pieleen ja tehdään tilanteen varalta mietintä. Valitaan oikeat työvälineet ja kehitetään niitä palautteen perusteella. Työpaikan turvallisuutta saadaan parannettua järjestelmällisesti kun kaikki työntekijät osallistuvat turvallisuushavaintojen tekemiseen. Työnantaja voi luoda turvallisen työympäristön kun huolehtii perusasioista. Työntekijän turvallisuutta ei pidä vaarantaa taloudellisista syistä. Osaamisen lisääminen ja jakaminen on turvallisen työpaikan merkki. (Juuti, 2020)

1. TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ

Työntekijänä on tärkeätä ajatella positiivisesti ja olla joustava. Uudet asiat voivat olla hyvästä ja niihin on hyvä oppia sopeutumaan. 

2. TYÖN ORGANISOINTI JA KUORMITTAVUUS

Ensijaisen tärkeätä on se, että työntekijät tietävät asemansa ja sen mitä heiltä odotetaan. Tämä luo raamit työskentelylle kun työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita hänelle on asetettu. Työntekijöitä on hyvä huomioida vaikka niin, että ottaa heitä mukaan päättämään asioista. 

3. TYÖSKENTELY-YMPÄRISTÖ

Työskentely-ympäristöt vaihtelevat alakohtaisesti. Toiset tekevät todella fyysistä ja raskasta työtä kylmässä tai joutuvat olemaan ihmeellisissä asennoissa korkealla tai ahtaissa tiloissa. Toiset taas tekevät ylipitkiä päiviä, ovat isojen ihmisjoukkoen kanssa tekemisissä tai vaarantavat henkensä joka ikininen päivä. Työskentely-ympäristöjä on niin monenlaisia. Ne kuormittavat vaihtelevasti eri osa-alueita. Nämä kaikki kuormittavat erilailla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. 

4. SOSIAALISET SUHTEET JA TYÖILMAPIIRI

Väkisinkin tulee välillä kiinnitettyä työpaikalla huomiota asioihin, jotka ovat huonosti. Täytyisi lähteä ajattelemaan positiivisen kautta ja alkaa miettimään niitä hyviä asioita. Näin itsellekkin tulisi parempi fiilis ja työ olisi mielekkäämpää. Hyvistä työkavereista saa kannustusta ja he tukevat oikeissa tilanteissa. 

5. TYÖPAIKAN JA YRITYKSEN TOIMINTA

Työhyvinvointia on hyvä suunnitella. Se miten se näkyy toiminnassa ja strategiassa. Pk-sektorin yrityksillä nämä asiat saattavat olla vaiheessa, koska heillä ei ole erikseen työntekijää joka hoitaisi asioita. Kun suunnitelmia tehdään, toiminnan pitäisi olla pitkäjänteistä, eikä vain yksi päivä vuodessa virkitysmistä. Asiat täytyvät olla jonkun vastuulla, että ne tapahtuvat. 

Tiedän pk-sektoriin kuuluvan yrityksen, jossa työntekijöillä ei ole työterveyttä. Kaikki työntekijät eivät ole myöskään käyneet työhöntulotarkastuksessa, jonka laki velvoittaa. Yhtenä vuonna yrityksessä oli käytössä liikunta/kulttuurisetelit, mutta moneen vuoteen niitäkään ei ole ollut. Työntekijöille ei ole tarjottu mitään työsuhde-etuja, jotka vaikuttaisivat työhyvinvointiin. 

6. ESIMIEHEN ROOLI JA JOHTAMINEN

Esimiehellä on iso rooli yrityksessä. Hänen täytyy olla johdonmukainen ja tasa-arvoinen työntekijöitä kohtaan. Mielestäni hyvä esimies on tarkka, muut huomioon ottava, kannustava ja omaa empatiakyvyt. Hän kehuu hyvin tehdystä työstä ja antaa suoraan rakentavaa palautetta jos sille on aihetta. Itselläni kuin varmasti monella muullakin on kokemusta epäasiallisesta, tiettyjä henkilöitä suosivasta ja hieman narsistisesta esimiehestä. Työpaikkoja on varmasti paljon joissa on epäasiallista käytöstä ja seläntakana puhumista.